Terveisiä proakatemialta

Koska meillä TAMKissa sosiaalialaa voi opiskella muullakin tavoilla kuin luennolla istumalla, on SOPUlla ilo jakaa tästä esimerkkinä kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Taijan kirjoittama teksti.

Terveisiä Proakatemialta!

Kahdeksan kappaletta innokkaita ja innovatiivista sossuja lähtivät syksyllä kohti uusia haasteita, kun jatkoimme opintojamme Proakatemialla.  Haluan avata vähän sitä, että missä me oikein ollaan ja mitä me tehdään, vai tehdäänkö  mitään. Voisin kertoa kaikesta kokemastamme ja oppimastamme vaikka kuinka paljon, mutta koitan pitää tämän nyt lyhyenä ja ytimekkäänä.

Tiimissämme on sosionomiopiskelijoiden lisäksi myös 10 fysioterapeuttiopiskelijaa.  Heti syksyllä päätimmee liittyä osuuskunta Motiveen, jonka olivat perustaneet Prokatemian historian toinen hyvi-tiimi vuosi sitten. Tästähän voimme päätellä, että me olemme siis jo kolmas hyvi-tiimi. Motivea tukevat kaksi valmentajaa, jotka ovat vahvoja ammattilaisia fysioterapeuttien sekä sosionomien puolelta. Hyvinvointialan opiskelijat ovat Proakatemialla vielä melko uusi juttu. Haasteena meillä olikin tuoda osaamistamme näkyväksi ja saada muut huomaamaan, kuinka huipputiimi me olemme. Uusille tavoille opimme nopeasti ja homma alkoi sujua.

Tavalliseen kouluviikkomme kuuluu kaksi pajaa. Pajat kestävät 4 tuntia ja niissä käsitellään meille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Syksyn paja-aiheita ovat olleet mm. persoonallisuus, työhyvinvointi, alv-kannat, CV, itsemääräämisoikeus, esiintyminen sekä sosiaali- ja terveysalas lainsäädäntö yrittäjän näkökulmasta. Paja-aiheet nousevat meistä itsestämme.  Mitä haluamme oppia ja kuka sitä voisi meille opettaa? Aiheita tuntuu riittävän hyvin ja olemme kaikki olleet motivoituneita osallistumaan keskusteluun pajoissa. Usein pajassa on ulkopuolinen puhuja. Pajoissa tärkeää on myös osallistava meininki. Osallistumme kaikki aktiivisesti keskusteluun ja pohdimme yhdessä käsiteltävää asiaa.

Pajoihin viikosta kuluu siis 8 tuntia. Pajojen lisäksi keräämme kirjapisteitä kirjoittamalla esimerkiksi blogikirjoituksia tai soluesseitä, jotka muistuttavat peruspuolelta tuttuja raportteja. Kirjapisteitä kirjoittaessamme keskitymme niihin asioihin jotka meitä kiinnostavat ja joihin haluamme syventyä. Pajoja luukunottamatta lähes kaiken muun ajan aikataulutamme itse. Aikataulutus onkin ollut haastavaa monelle meistä, kun koulupäivät tuntuivat venyvän iltamyöhään. Olemme mukana monenlaisissa projekteissa, jotka tietysti vaativat paljon aikaa niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin. Tiiminä opimme, kuinka tärkeää työhyvinvointi ja aikataulutus ovat.

Henkilökohtaisesti koen, että upeinta Proakatemialla on ollut turvallinen ja innovatiivinen ilmapiiri jossa olemme voineet suunnitella ja toteuttaa ideoitamme. Olemme oppineet valtavan paljon itsestämme, tiimityöskentelystä sekä sosiaalialasta kaikessa komeudessaan. Ammatillisesti olemme harpanneet suuria askelia eteenpäin. Parasta on tieysti myös projektit! Meillä on jokaisella vähän omat kiinnostuksenkohteet ja päämäärät, jotka näkyvät myös projekteissa. Meitä sosiaalialan porukkaa on tänä syksynä työllistäneet esimerkiksi Pilke Stay Up Late 2017, joka on esteetön kosertti Pakkahuoneella. Tähän mennessä olemme toteuttaneet yhden eläkeläisille suunnatun esteettömän elämysmatkan, sekä myyneet Lahjaksi aikaa- projektin tiimoilta aikaa lahjaksi  Keinupuiston asukkaille.  Osa meistä on mukana Löydä sun juttu- hankkeessa, jossa tuomme opiskelijan näkökulmaa Ahlmanin opettajien valmentajavalmennukseen. Motive tarjoaa myös kaikenlaista muuta, kuten liikunnanohjauksia, tyky/tyhy-päiviä sekä lastenhoitoa. Myös näissä olemme olleet mukana.

Omien projektiemme lisäksi osallistumme Proakatemian yhteisiin tapahtumiin, joita ovat esimerkiksi Kick off ja Myyntipäivät. Kick off oli syksyn aikana toteutettu suuri tapahtuma, jolloin yrittäjät tulivat tutustumaan Proakatemiaan. Pinkkutiimit, eli ensimmäistä vuottaan Akatemialla viettävät tiimit saivat 100 challenge-haasteen. Haasteen täyttämiseksi kutsui  kukin tiimi 100 yritystä Kick Offiin. Sadasta kutsutusta 25 yritystä piti saada paikan päälle. Vuoden 2016 Kick off oli mukava ja onnistunut tapahtuma!

Kolmipäiväiset myyntipäivät puolestaan oli tiiminäyttömme. Tänä vuonna myyntipäivien tehtävänanto jakautui kolmeen osaan. Tehtävänä oli sopia myyntitapaamisia omalle yrityksellemme, myydä Getaway pakopelin lahjakortteja sekä laatia eTaskulle digitaalisen markkinoinnin kampanja, joka sisältää blogitekstin ja 2-8 kuvaa/videota.  Tämän kampanjan tarkoituksena on saada eTaskulle lisää käyttäjiä.  Motive suoriutui upeasti voittammalla Getaway lahjakorttien myynnin huimalla 12 000 euron myynnillä. Etaskun tulokset selviävät keväällä 2017. Myyntitapaamisten sopimisissa sijoituimme kolmansiksi.

Olemme myös jakaneet Motiven pikkutiimeihin niin, että monilla meistä on omia vastuualueita kuten osuuskuntamme markkinointi ja viestintä, talous tai vaikkapa hr-asiat. Motiven sisällä siis sattuu ja tapahtuu aivan joka päivä! Syksy on ollut uskomattoman antoisa, emmekä todella tienneet mihin ryhdyimme. Vastuu ja vapaus opinnoissa ovat saaneet uuden merkityksen. Opimme ihan oikeassa osuuskunnassa työelämän projektien kautta. Osuuskunnassamme liikkuu myös raha, joka tuo hommaan lisää vastuuta. Voimme itse vaikuttaa siihen, mihin asioihin keskitiymme ja mitä haluamme oppia. Opintopisteiden kertymistä oikeisiin aihealueisiin seurataan, mutta olemme itse vastuussa omasta oppimisestamme.

 

Mielestäni Proakatemiaa ei markkinoitu tarpeeksi näkyvästi. Itse ainakin välttelin kaikkea mikä ei ollut pakollista, enkä siksi kuullut yhtäkään Proakatemialaisten esittelyä, vaikka tiedän että Motive on sellaisia järjestänyt viime keväänä pääkampuksella. Sana yrittäjyys säikäytti enkä ajatellut olevani kiinnostunut koko jutusta. Yrittäjyyden lisäksi opiskelemme valtavan paljon muutakin! Koko Motiven puolesta haluan suositella Proakatemiaa opiskelumuotona josta kerromme mielellämme lisää! Proakatemialla vallitsee hyvä ilmapiiri. Uskallamme ideoida ja kokeilla asioita, ilman pelkoa epäonnistumisesta. Saamme mahtavaa tukea valmentajiltamme. Mikäli just sua kiinnostaa niin tule ihmeessä poikkeamaan vaikka kahville. ”

Tekstin on kirjoittanut kolmannen vuoden sosionomiopiskelija

Taija L. 

 

Jos tiimiyrittämisopinnot kiinnostavat, käy tsekkaamassa myös Proakatemian nettisivut!

 

http://proakatemia.fi/

Mitä kaikkea Sopun syksyyn kuuluu?

Syksy on lähtenyt ryminällä käyntiin ja Sopun hallitus on touhunnut tukka putkella järjestääkseen kaikkea kivaa jäsenilleen. Vaikka ja mitä on lähiaikoina luvassa, mutta iso osa asioista meinaa hukkua informaatiotulvan alle. Tästä syystä päätimme tehdä pienen katsauksen siihen, mitä kaikkea syksyn mittaan onkaan luvassa 🙂

Vankeudesta Vapauteen -seminaari ja iltabileet la 15.10.

Sopu ja Yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö SOS ry järjestävät yhteistyössä koulutuksellisen seminaarin, joka keskittyy tällä kertaa rikosseuraamusalaan ja sitä koskeviin teemoihin sekä niiden huomioimiseen sosiaalialan kentällä. Iltabileiden tarkoituksena on tarjota Sopun ja SOSin jäsenille mahdollisuus tutustua toisiinsa, sillä tulemmehan tekemään tiivistä yhteistyötä työelämässä. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät eventistä: https://www.facebook.com/events/310347209357308/

Sopun ja Piraten Lempi juhlapyhä -sitsit to 27.10.

Sopun ja Piraten jäsenet ovat kaikki yhtä suurta sote-perhettä, ja siksipä haluammekin juhlia yhdessä riemukkaiden sitsien merkeissä! Sitsikulttuuri on meille sopulaisille vielä hyvin vierasta, mutta Piratelaiset varmasti opastavat meitä iloisin mielin tämän kostean kulttuurin saloihin. Lisää tietoa sitseistä saat täältä: https://www.facebook.com/events/1794169744132974/

Pi**ujouluralli-risteily 6.-7.11.

Syyskuun Pi**urallin toinen osa, Pi**ujouluralli-risteily, on puolestaan Sopun, TaRen ja Konekerhon yhteinen reissu lammikon toiselle puolen eli Viroon! Tällä matkalla meitä viihdyttävät lisäksi myös joukko vierailevia tähtiä Jyväskylästä. Sopun hytit ovat jo täynnä, mutta mikäli risteilylle halajat, on lippuja mahdollista ostaa vielä Konekerholta tai TaRelta vielä parin päivän ajan 🙂 Lisätiedot: https://www.facebook.com/events/2101777760047849/

Sopun Leffa-ilta

Jottei elämä menisi pelkäksi juhlimiseksi, Sopu on halunnut tarjota jäsenilleen myös toisenlaista toimintaa ja tuntuvia etuja! Syksyn mittaa järjestetään kevään tapaan uusi leffa-ilta, jossa keskitytään nesteytyksen sijaan rentoutumiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Leffa-illan ajankohta tarkentuu piakkoin.

EA1-kurssi Sopun jäsenille

Lisäksi Sopu tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua syksyn aikana Ensiapukoulutukseen (EA1) opiskelijaystävällisin hinnoin! Kurssi toteutetaan Tampereen Koulutuspalvelu Oy:n kautta ja osallistujat saavat siitä SPR:n virallisen ensiaputodistuksen, jota voi hyödyntää työelämässä. EA1-kurssista myös tulossa tarkempia tietoja myöhemmin, joten seuratkaa tiedotuskanaviamme ja pysykää kuulolla!

Hyväntekeväisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Sopulla on pitkä perinne hyväntekeväisyystoiminnan parissa. Viime vuonna teimme muun muassa upean hyväntekeväisyyskalenterin, jonka tuotto lahjoitettiin Tampereen Tyttöjen Talolle kesäleirin toteuttamista varten. Tänä vuonna Sopu toteuttaa joululahjakeräyksen loppuvuodesta. Vuoden mittaa Sopu on ottanut osaa myös muihin hyväntekeväisyystempauksiin, kuten esimerkiksi osallistumalla Tampereen Nuorkauppakamarin Aino & Reino -lahjoituksiin, joita annetaan Pirkanmaalaisille vanhuksille.

Hyväntekeväisyystoiminnan lisäksi Sopu pyrkii aktiivisesti ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttamaan epäkohtiin. Tästä yhtenä esimerkkinä Sopu on toiminut Huominen ilman pelkoa – rasismi rikoslakiin -kampanjan virallisena tukijana ja kehotammekin edelleen jokaista allekirjoittamaan vetoomuksen osoitteessa http://www.rasismirikoslakiin.fi/ .

Lisäksi

Sopu on vihdoinkin asettunut kunnolla taloksi remontoituun toimistoonsa, johon kämppiksiksi liittyivät tänä syksynä Tiro sekä TTO. Sopun toimisto löytyy Tamkon Solulta, L-rakennuksesta. Nyt kun remontti on ohi ja toimisto on viihtyisä, hallituksemme viettää enemmän aikaa toimistolla kuin ennen. Voitte koska tahansa tulla käymään toimistolla katsomassa, onko joku paikalla. Alamme jatkossa pitämään H0-käytävän tiistaipäivystysten lisäksi myös satunnaisia toimistopäivystyksiä, jotta jäsenasiat/lipunmyynti/muut asiat hoituisivat jouhevammin myös muina aikoina. Informoimme teitä somen kautta, kun hallituslaiset ovat toimistolla tavattavissa.

Tiedotusongelmiimme liittyen on näkyvissä valoa tunnelin päässä. Sopun postituslistat saadaan pian käyttöön ja viikkoposteja voidaan pikkuhiljaa alkaa jälleen lähettelemään sähköpostin kautta. Lisäksi Sopun ikiomat nettisivut ovat työn alla ja toivommekin saavamme ne pikaisesti käyttöön, jotta kaikki tärkeä tieto löytyisi helposti ja selkeästi yhdestä paikasta!

Kiinnostaako Sopun toiminta?

Kaikkien tapahtumien, tempausten ja verkostoitumisen lisäksi Sopu tekee vahvaa vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa jatkuvasti. Pinnan alla kuohuu, enemmän kuin uskoisikaan. SOPU ry:lle valitaan jälleen uusi hallitus vuodelle 2017 marraskuussa pidettävässä yhdistyksen syyskokouksessa. Mikäli olet kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan, tule rohkeasti kysymään lisätietoja hallituksen jäseniltä! Pidämme myös yleisen hallitus-infon ennen syyskokousta.

 

SOPU ry on täällä TEITÄ varten! <3 Tehdään yhdessä opiskeluajasta ikimuistoista!

                                           Ihanaa syksyä kaikille, toivoo Sopun hallitus

Kesätyökuulumisia hallitukselta

Kesätyökuulumisia hallitukselta

Sosionomitutkinto antaa valmiudet työskennellä laajalla kentällä ja monenlaisissa tehtävissä. Harva tietää, mitä kaikkea sosionomin työnkuva saattaakaan sisältää. Hallituslaisemme päättivät jälleen jakaa kokemuksiaan oman alan kesätöistä. Lue siis alta kolme erilaista tarinaa kolmesta eri työpaikasta.

Henni, Projektityöntekijä ja kriisityön ohjaaja, Tampere.

Moikka kaikki sopulit ja sopulimieliset!

Kesän 2016 aloitin Iltatupahankkeessa joka on raha-automaattiyhdistys RAY:n rahoittama ja toimii Amurin Teon Tuvan järjestämänä. Tampereen Amurin kaupunginosan väestörakenne koostuu valtaosin vanhemmasta ikäpolvesta ja keski-ikä tuolla alueella onkin n. 50vuotta. Amurin alueella toimii yksityinen, ikäihmisille palveluja tuottava yritys nimeltään Amurin Teon Tupa, jonka tiloissa Iltatupahanketta alettiin järjestämään maalis-huhtikuussa 2016.

Iltatupahankkeessa oli tarkoituksena tehdä etsivää vanhustyötä ja löytää ensisijaisesti Amurin asuinalueelta yksinäisiä vanhuksia, mutta asuinpaikasta huolimatta kaikki yksinäiset ikäihmiset olivat tervetulleita yhteisiin hetkiin ja tapahtumiin. Vakituiset hanketyöntekijät aloittivat projektin sen haasteellisimmalla osiolla: suunnittelemalla miten yksinäiset vanhukset löydetään. Tullessani mukaan Iltatupahankkeeseen, oli käynnistynyt jo viikoittainen ohjelma mikä piti sisällään erilaisia kahvitteluhetkiä; osa oli teemaluentoja esimerkiksi tukiasioista, apuvälineistä ja turvallisuudesta. Tärkeitä yhteishetkiä oli myös miestupa, seniorikaffet, sunnuntaitupa ja itse Iltatupa. Iltatupa toimii aina parina iltana viikossa, minkä tarkoituksena oli tuoda sosiaalisia ulottuvuuksia myös yksinäisiin iltoihin ja pyhäpäiviin, milloin mikään muu paikka ei ole auki.

Iltatupahankkeessa parasta oli päästä tekemään töitä projektiluonteisesti ja ikäihmisten kanssa. Sosionomikoulutukseni ajan olen pyrkinyt suuntautumaan lastensuojeluun ja nuoriso- ja aikuissosiaalityöhön, minkä vuoksi en ole ohjaajana kovinkaan paljoa ikäihmisten kanssa töitä tehnyt. Iltatupahankkeessa parasta ja pahinta oli tavata niin monia yksinäisiä vanhuksia. Yksinäisten ikäihmisten tarinat omista elämänkokemuksistaan, yksinäisyydestä ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä olivat rankkoja, mutta samalla tunne siitä, että Iltatupahankkeen myötä he ovat löytäneet tulevaisuuteen uusia odotuksenaiheita antoi kiitollisuuden tunteen myös työntekijälle.

Iltatupahankkeen jälkeen aloitin hieman hektisemmän työn: kriisityön. Työtä teen lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja sen uhan alla elävien ihmisten kanssa. Opiskelusta tuttu reflektointi on tässä työssä hyvin tärkeässä osassa. Asiakastilanteet ja –tapaukset ovat hyvin erilaisia ja ohjaajan on oltava valmis kohtaamaan se, mitä asiakas tuottaa. Työn parhaita puolia ovat pienet onnistumiset mitä asiakkaan kanssa saadaan aikaan.

Näillä kesätyökuulumisilla toivotan kaikille oikein mukavaa syksyn ja koulun alkua 🙂 Nähdään koulussa tai vapaalla, morjestamalla tai asian äärellä. Laittakaa sähköpostia tai kysykää jos tulee mieleen jotain 🙂

<3 Henni

Vilma, Lastensuojelun ohjaaja, Viiala
Mun kesä on Virosta palautumisen jälkeen kulunut kahden työn parissa. Hesellä olen viihtynyt jo ylioppilaslakin saamisesta asti, mutta tänä kesänä aloin sen lisäksi tehdä myös oman alan hommia kesäsijaisena lastensuojelulaitoksessa.

Viialan Kotikolo on seitsemänpaikkainen yksityinen lastensuojelulaitos, joka sijaitsee Akaan Viialassa. Kotikolo on perustettu vuonna 2005, eli toiminta on ollut käynnissä reilut 10 vuotta. Työssä painotetaan yhteisökasvatusta ja tavoitteena on luoda lasten ja nuorten elämään pysyviä rakenteita.

Itse päädyin Kotikololle ensimmäisen opiskeluvuoden harjoittelujakson kautta. Tykästyin paikan lämpimään tunnelmaan ja toimintatapoihin, ja olinkin innoissani kesätöiden aloittamisesta. Heti aluksi huomasin selvästi, kuinka työntekijän ja harjoittelijan roolit eroavat toistaan. Aikaa kului paljon enemmän kaikkiin ”pakollisiin” asioihin, ja tietysti myös vastuu päivän aikatauluista ja sääntöjen noudattamisesta oli kokonaan itsellä.

Muutamassa viikossa opin hahmottamaan lastensuojelulaitoksen arkea työntekijän näkökulmasta ja aloin saada kiinni siitä, mitä kaikkea tehtäviin kuuluu. Työssä on paljon hankalia asioita, mutta mieleen jäivät enemmän lasten kanssa leipominen, Robinin kuuntelu ja koiranpennun ihmettely. Lisäksi huomasin, että kyllä sosionomiopinnoista on näköjään jotain jäänyt käteenkin ja joitakin oppeja pystyi hyödyntämään työssä. Erityisesti korostui läsnäolon tärkeys ja se, kuinka tärkeää on itse osata heittäytyä kyseiseen hetkeen eikä jatkuvasti miettiä, milloin ruokaa pitäisi alkaa tekemään tai ovatko pyykit varmasti pyörimässä.

Tämän kokemuksen jälkeen voi hyvällä mielin lähteä kohti seuraavaa kouluvuotta (vaikka en lomaakaan panisi pahitteeksi)!”

-Vilma

Jarkko, Lastentarhanopettaja, Alavus

Niin se vaan taas kesä kääntyi syksyksi ja aherrus alkaa…Kesä oli kuitenkin pitkä ja paljon hienoja muistoja kertyi matkan varrelta mukaan. Ja kuten arvata saattaa, niin opiskelijahan painaa kesällä tajuttomalla tahdilla duunia. Niinpä siis tämä allekirjoittanut sankari hommasi edellisten kahden kesän tapaan kesäduunin päiväkodista etelä-pohjanmaan Alavuden Tuurista. Kesäksi siis palattiin kotiin tuttuun miljööseen ja päiväkoti Pikku-Trimmiin. Tänä vuonna minulle tarjoutui mahtava tilaisuus tehdä lastentarhanopettajan sijaisuus 3-5 vuotiaiden ryhmässä.

Päiväkoti Pikku-Trimmi on 62-paikkainen Alavuden varhaiskasvatuspalveluiden joukkoon kuuluva Tuurissa sijaitseva vuorohoitopäiväkoti. Ryhmiä Pikku-Trimmissä on kaksi, 0-2-vuotiaiden Hippulat ja 3-5-vuotiaiden Nappulat. Pienryhmäpedagoginen toiminta ja luontokasvatus ovat vahvassa asemassa kaikissa Alavuden päiväkodeissa. Viime keväänä alkanut liikuntakasvatushanke nostaa vahvan luontokasvatuksen rinnalle suureen rooliin liikuntakasvatuksen. Sosiaalisten taitojen ja oppimisvalmiuksien kehittäminen päiväkodissa vietettyjen vuosien aikana on tärkeä askel ennen astumista koulumaailmaan.

Päiväkodeissa kesä on melko rauhallista aikaa. Lapsia on silloin vähemmän kuin normaalisti toimintakaudella ja usealta perhepäivähoitajalta tulee lapsia varahoitoon, jolloin lapsiryhmä muuttuu täysin. Kesä pyhitetään vapaalle leikille ja ulkoilulle! Voin kertoa, että on ollut mahtavaa viettää kesän hellepäivät ulkona pelaten jalkapalloa, retkeillen, kumiankoilla leikkien ja kotieläimiä ruokkien. Sisätiloissa työskennelleet ystäväni ovat tottakai olleet hieman kateellisia komeista rusketusrajoista ja ”etuoikeudesta” olla aurinkoiset päivät ulkona. Tämä taitaa olla nyt se ammatinvalintakysymys.

Vaikka kesä on päiväkodeissa ns. iisiä aikaa, niin paljon silloinkin tehdään. Tulevan toimintakauden lapsiryhmät käydään läpi ja tsekkaillaan jokaiselle lapselle omat ”lokeropaikat” vaatteille, kuravaatepaikat syksyn sadepäivien varalle sekä kenkä- ja kumpparipaikat tallustimille. Päiväunia varten jokaiselle lapselle täytyy miettiä sopiva sänkypaikka ja ruokailuita varten täytyy tehdä istumajärjestys. Vaikka varsinaisella toimintakaudella en Pikku-Trimmin päiväkodissa olekaan töissä, niin kaikkeen tuohon suunnitteluun olen päässyt hyvin mukaan ja suunnitellut tulevaa syksyä. Asiaan vaikutti paljon se, että olen ollut samassa päiväkodissa kaksi edellistä kesääkin töissä ja tunnen lapset sekä tiimin hyvin. Liikuntakasvatuksen nostaessa merkitystään Alavuden varhaiskasvatuspalveluissa pääsin tuomaan esille työkokemukseni myötä karttuneita ideoitani liikunnan lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Pienillä jutuilla saadaan aikaan paljon suurta ja merkityksekästä sekä valloittavia nauruja ja hymyjä. Liikunta se on vaan iloinen asia!

Koko opiskelujen ajan olen ikään kuin huomaamattani keskittynyt enemmän varhaiskasvatuksen parissa tehtävään työhön kuin muuhun. Jotain kiinnostuksestani varhaiskasvatukseen kertoo se, että opiskelujen aikana jokaisen kesän olen viettänyt päiväkodissa tehtävän työn parissa. Se, että opiskelujen täyteisen lukuvuoden jälkeen kesän täyttää lasten hymyt ja nauru, pikkuautot ja barbit sekä aurinko ja vesileikit, on jotain sellaista, joka antaa rutkasti voimaa ja saa kestohymyn kasvoille.

Paljon uutta on taas opittu, paljon on työyhteisössä naurettu ja tämä kesä jää kyllä mieleen kesänä, jolloin opin lopullisesti mitä on vastuunotto ja tiimityö.  Tämän kesätyön ja kesän antamien fiiliksien myötä voin tiivistää ajatukseni Ellinooran kappaleen Minä elän sanoihin:  ”Muista lapsenmieli vaikka ruumis kuihtuis pois”.

Kaikille uusille ja vanhoille sopulaisille tahdon toivottaa iloa ja naurua tulevaan syksyyn! Tarttukaa hienoihin tilaisuuksiin mitä teidän eteen pomppii ja eläkää itsellenne. Hymyillään ku tavataan käytävillä ja muualla!

Xoxo,

Jarkko

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin

In english below

På svenska nedan
Tiedote

Huominen ilman pelkoa -kampanjan tukijat: Nykylaki riittämätön, koska järjestäytyneeseen rasismiin ei voida puuttua


Huominen ilman pelkoa – Järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanjan tukijat vaativat kansanedustajia toimimaan sen puolesta, että järjestäytynyt rasismi kielletään ja siihen osallistuminen kriminalisoidaan Suomen lainsäädännössä. Järjestöt kannustavat kaikkia suomalaisia allekirjoittamaan kampanjan vetoomuksen asian puolesta. Järjestöt kattavat noin puoli miljoonaa suomalaista.


– Haluamme yhdessä huomisen ilman pelkoa. Haluamme huomisen, jossa pelottelu ja ahdasmielisyys eivät hallitse asenteita yhteiskunnassamme. Huomisen, jossa järjestäytyneille rasistisille joukoille voidaan sanoa yksiselitteisesti ei ja viranomaiset voivat puuttua niiden toimintaan. Rasistiselle toiminnalle ei saa antaa tuumaakaan periksi, vaativat kampanjaa tukevien järjestöjen puheenjohtajat.


Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismin ilmiöistä huolimatta rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin. Kampanja on saanut myös tukea lakiasiantuntijoilta, jotka ovat nostaneet esiin, ettei nykylaki ole yksiselitteinen ja sitä tulisi korjata kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.


– Kun nykylaki on liian monitulkintainen eikä käytännössä toimi, on velvollisuutemme yhteiskunnallisina toimijoina vaatia lain selventämistä. Suomi ratifioi rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen jo 46 vuotta sitten. Nyt viimeistään on korkea aika siirtää sopimuksen velvoitteet osaksi kansallista lainsäädäntöä, tukijajärjestöjen puheenjohtajat jatkavat.


Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaiskampanja. Kampanjan tavoitteena on saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella. Kampanja kerää verkkosivuillaan allekirjoituksia vetoomukseen, joka luovutetaan kansanedustajille lokakuussa. Allekirjoituksia on kertynyt yli 5000 kappaletta.


Lisätietoja:

Heidi Wathén

SOPU ry:n puheenjohtaja, p. 044 359 8337


Kampanjan perustajat:

Jaakko Mustakallio, p. 045 652 0589

Saara Ilvessalo, p. 040 050 4089


POLIITTISET JÄRJESTÖT


RKP-nuoret, puheenjohtaja: Ida Schauman, p. 040 1824 969

Kokoomusopiskelijat, puheenjohtaja: Marianna Kupias, p. 044 239 9029

Demarinuoret, puheenjohtaja: Mikkel Näkkäläjärvi, p. 040 076 5002

Keskustanuoret, puheenjohtaja: Hilkka Kemppi, p. 050 384 6820

Sosialidemokraattiset opiskelijat, puheenjohtaja: Hanna Huumonen, p. 045 112 9299

Keskustan opiskelijaliitto, puheenjohtaja: Anniina Sippola, p. 050 389 7260
Vihreät nuoret, puheenjohtajat: Jaakko Mustakallio & Saara Ilvessalo, p. 045 652 0589 & 040 050 4089

Vasemmistonuoret, puheenjohtaja: Anni Ahlakorpi, p. 040 545 4753


VALTAKUNNALLISET JÄRJESTÖT


Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL ry, puheenjohtaja: Heikki Koponen, p. 044 906 5007

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Jemi Heinilä, p. 050 389 1000

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – NUVA ry, puheenjohtaja: Kimi Uosukainen, p. 044 777 0561

Suomen lukiolaisten liitto, puheenjohtaja: Elli Luukkainen, p. 050 433 3171

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja: Jasmina Khabbal, p. 044 7530 581

Naisasialiitto Unioni, puheenjohtaja: Katju Aro, p. 040 773 9632


ALUEELLISET JÄRJESTÖT


Aalto yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Milja Asikainen, p. 050 520 9420

Haaga-Helian opiskelijakunta Helga, puheenjohtaja: Max Laihonen, p. 045 1368 093

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Susanna Jokimies, p. 050 543 9610

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Lasse Heikkilä, p. 045 137 1964

Oulun yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Kati Hannila, p. 040 523 1821

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Mikael Malkamäki, p. 050 361 2845

Turun yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Riina Lumme, p. 045 320 5125

TAMKin sosiaalialan opiskelijoiden puolesta – SOPU ry, puheenjohtaja Heidi Wathén, p. 044 359 8337


**

Press release

Supporters of Tomorrow without fear campaign: The current law is insufficient because organised racism cannot be intervened against.

The supporters of Tomorrow without fear – Organised racism into the criminal law campaign demand Finnish members of parliament to act upon banning organised racism and outlawing participating in it. The signatory organisations encourage all Finns to sign the campaign’s petition in order to outlaw organised racism.

“We want a tomorrow without fear. We want a tomorrow where fear and bigotism do not control attitudes in our society. A tomorrow where organised racist mobs can be unequivocally refused and government officials can intervene in their activities. We must not give up an inch to racism”, demand the chairpersons of the organisations that support the campaign.

European Commission against Racism and Intolerance (ECRI) has criticised Finland, where racial discrimination charges have led to very few convictions and cases get taken to the court too rarely. The campaign has also received support from legal experts, who have pointed out that the current law is unclear and should be fixed to be in accordance with the international duties of Finland.

“When the current law is too ambiguous and does not work in practice, it is our duty as political actors to demand for the law to be clarified. Finland ratified the agreement against racial discrimination already 46 years ago. Now is the time to finally make the duties set out by the agreement a part of the Finnish law”, the chair persons of the supporter organisations continue.

Tomorrow without fear – organised racism into the criminal law is a non-partisan civil campaign. The aim of the campaign is to outlaw organised racism by a legal initiative signed by a minimum of 100 members of parliament. The campaign is now collecting signatures to a petition that can be signed on the campaign website and will be handed over to members of parliament in October. Already now over 5000 people have signed the petition.


***

Pressmeddelande

Organisationerna bakom kampanjen “En morgondag utan rädsla”: Nuvarande lagstiftning är inte tillräcklig för att hindra organiserad rasism


Organisationer som stöder kampanjen “En morgondag utan rädsla – Gör organiserad rasism straffbart” kräver att riksdagen agerar för att organiserad rasism förbjuds och deltagandet i sådan verksamhet kriminaliseras i den finska lagstiftningen. Organisationerna uppmanar alla finländare att underteckna kampanjens adress.


– Vi vill ha en gemensam morgondag utan rädsla. Vi vill se en morgondag där hot och trångsynthet inte styr attityder i vårt samhälle. En morgondag där man kan säga ett klart nej till organiserade rasistiska grupper och där myndigheterna kan ingripa i sådan verksamhet. Vi får inte vika en tum för rasism, säger ordförande för organisationer som stöder kampanjen.


Europeiska kommissionen mot rasism och intolerans (ECRI) har kritiserat Finland för att rasism och diskriminering sällan går till domstol trots att rasism är ett ofta förekommande fenomen i samhället. ECRI prickar också Finland för att antalet domar i rasdiskrimineringsfall är väldigt få. Kampanjen har även fått stöd av juridiska experter som anser att den nuvarande lagstiftningen inte är entydig och borde ändras i enlighet med internationella förpliktelser.


– Den nuvarande lagstiftningen är oklar och fungerar inte i praktiken. Vi som samhälleliga aktörer känner att det är vår plikt att kräva en tydlig lagstiftning mot rasism. Finland ratificerade konventionen mot rasdiskriminering redan för 46 år sedan. Nu är det dags att skyldigheterna som stadgas i konventionen blir en del av den nationella lagstiftningen, fortsätter ordförande för organisationer om stödjer kampanjen.


“En morgondag utan rädsla – Gör organiserad rasism straffbart” är en politiskt obunden medborgarkampanj. Kampanjens mål är att organiserad rasism förs in i strafflagen genom en lagmotion med underskrifter av över 100 riksdagsledamöter. Kampanjen kommer att lämna över en adress till riksdagen i oktober. Adressen kan undertecknas på kampanjens hemsida och har på en mycket kort tid lyckats samla 5000 underskrifter.

Hallitus 2016 esittäytyy

 Vuoden 2016 hallituksen jäsenten esittelyt:

 
Moro!
Mun nimi on Onni Westlund, toinen vuosi opiskelua sosionomiksi menossa ja tää on ihan mahtavaa! Aloitin tänä vuonna SOPUn hallituksessa kulttuurivastaavana. Sosiaalialalla on tajuttomasti hienoja juttuja ja on siistiä päästä omalla panoksella vaikuttamaan myös meidän opiskelijoiden arkeen. Kaikissa kysymyksissä ja/tai ideoissa liittyen opiskelijaelämään voi olla yhteydessä, tehdään tästä yhdessä hyvä vuosi!

 

 

Moro moro!

Olen Henni Heikkilä sosionomien monimuotoryhmästä. Vuonna 2016 teen ensimmäistä kertaa hommia SOPUssa, mutta järjestötoiminta on kaikissa piirteissään tullut jo aiemmin hyvin tutuksi, muun muassa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiassa. SOPUssa hoidan koulutuspoliittisen- ja kansainvälisyysvastaavan pestejä, mutta kaikenlaisten asioiden kanssa voi tulla morottelemaan.

 

 

Tere!

Olen Vilma Säynäjäkangas ja opiskelen toista vuotta sosionomiksi. Mielestäni koulutuksessamme parasta on oppiminen käytännönläheisesti, esimerkiksi harjoittelujen ja opintomatkojen kautta. Hain SOPU:n hallitukseen, koska haluan olla mukana kehittämässä koulutusohjelmaamme ja ainejärjestömme toimintaa (bileitä). Hallituksessa toimin tiedotusvastaavana yhdessä Jarkon kanssa. Saa tulla juttelee kuha kerkeää!

 

Terve!

Olen Tiia Lempinen, toisen vuoden sosionomiopiskelija ja SOPU:n YH-vastaava. Päädyin opiskelemaan alaa monen mutkan kautta, ja sosionomikoulutus tuntuu koko ajan enemmän omalta jutulta. Tykkään ideoida ja olla mukana järjestämässä kaikenlaista, kuten erilaisia tapahtumia, mikä oli syy hakea pestiä SOPU:n hallituksessa. Nähhään ku tavataan!

 

 

Moro!

Olen Riikka Kalliomäki, kolmannen vuoden opiskelija ja valmistuminen lähestyy kovaa vauhtia. Tämä vuosi meneekin siis pääosin opparin ja viimeisten harkkojen merkeissä. Niiden vastapainoksi toimin nyt toista kautta SOPUn hallituksessa, tällä kertaa viihdevastaavana.  Innolla odotan, mitä kaikkea hauskaa keksitään tälle vuodelle!
Hei!
Annakaisa tässä ekan vuoden opiskeilija ja ensimmäinen hallitusvuosi Sopussa alkamassa. Toimin sihteerinä ja rahastonhoitajana tietenkin mahdollisimman täsmällisesti ja nuukasti alunperin Laihialainen kun olen. Muuten mennäänkin rennolla otteella ja hymyssä suin. Kiinnostus vaikuttamiseen on ollut aina ja siksi onkin hienoa opiskella alaa, jossa päsee kokemaan huikeita ja välillä vaikeitakin asioita upeiden ihmisten ympäröimänä. (:

 

Tiedottaja esittäytyy!

Olen Jarkko Veikkola, kolmannen vuoden sosionomiopiskelija. Tämä iloisena ja filosofisena veikkosena tunnettu oman elämänsä sankari on eksyny Tampereelle pienestä Tuurin kylästä etelä-pohjanmaalta. Sopun hallitus on minulle uusi, mutta harkittu aluevaltaus. Kahden vuoden mietinnän jälkeen lähdin hommaan mukaan tekemään hienoja juttuja. Hallituksessa hoidan tiedottajan tonttia.
Sosionomikoulutuksessa parasta on yhteisöllisyys ja monipuolisuus. Työssä parasta on työn palkitsevuus ja työkentän laajuus. Miten mieletöntä onkaan tulevaisuudessa tehdä töitä omalla persoonallaan!
Sopun hallitus on saanu riveihinsä persoonallisen veijarin. On aika laittaa oma innostus ja välillä jopa taivaissa kulkevat ideat yhteiseen hyvään, eli hoidetaan homma kotiin ajatuksella: ”kukaan ei ole köyhtynyt antamalla.”
Mut löytää yleensä sieltä mistä kuuluu epävireistä lauleskelua tai muuta älämölöä, saatan myös eksyä joskus pistoille. Tulkaahan rupattelemaan kaikesta autojen ja yksisarvisten väliltä kun bongailette mua!
 
Moro!
Olen Veera Iivarinen ja kolmannen vuoden sosionomiopiskelija. Hallituksessa vaikutan nyt toista vuotta ja tällä kertaa pestini on toimia ihastuttavan puheenjohtajamme Heidin aisaparina eli varapuheenjohtajana! Tältä vuodelta odotan opiskelijana ennen kaikkea viimeisiä harjoitteluita ja hallituslaisena uuden kokoonpanon aikaansaannoksia. On mielenkiintoista nähdä, mitä tällä porukalla saadaan aikaan, toivottavasti edessä on vielä astetta aktiivisempi hallitusvuosi viimeiseen verrattuna!
 Moi!
Nimi on Heidi ja kolmatta vuotta Tamkissa pyörin, toivottavasti naama on jo osalle edes jonkun verran tuttu. Viime kaudella tuli toimittua SOPUn YH- ja KV-vastaavana ja tänä vuonna päätin lähtee haastamaan itteeni lisää ja kokeilla puheenjohtajan saappaita! Onneks on aivan mahtava ja innostunut hallitusporukka kasassa ja tukena täs matkalla.
SOPUn lisäks teen oman alan töitä lastensuojelun puolella, saa tulla kyselemään niistäkin jos kiinnostaa! Ja koska mulle ei mikään ikinä riitä, oon myös Tamkossa sopona tämän vuoden ja toivottavasti sitä kautta pääsen myös vähän parantamaan sosiaalialan asemaa koko koulun sisällä, jos en muuten niin ainakin näkyvyyden suhteen.
Paljon on kaikkia kivoja kehitysideoita tälle vuodelle, katotaa mitä ehitää ite toteuttaa ja mitä jätetään seuraaville, mut sen voin ainaski luvata et kannattaa pysyy kuulolla!
Nähdään Sopulit! <3
– terveisin SOPUn hallitus

Vuosikatsaus 2015

Vuosi 2015 alkaa olla pulkassa, vaikkei pulkkaa paljon näillä keleillä tarvita. Kuluneen vuoden aikana SOPUn 9 henkinen hallitus on paiskinut töitä hullun lailla, mutta vain pieni osa siitä työstä näkyy opiskelijoille. Pinnan alla kuohuu jatkuvasti ja nyt onkin aika kertoa teille, mitä sitä ollaan oikein puuhailtu tänä vuonna.

Pyynikin toimipisteeltä Kuntokadulle siirryttäessä SOPU menetti oman kohtaamispaikkansa, opiskelijoiden olohuoneen. Vaikka Kuntokadulla on ihmisen hyvä olla, on SOPUn yhteisöllisyys kärsinyt tästä tilojen menetyksestä edelleenkin. Olemme yrittäneet löytää keinoja luoda yhteisöllisyyden tuntua myös Kuntokadulla, pitämällä esimerkiksi päivystyksiä H0-käytävällä ja välillä olemme laajentaneet myös luokkiin asti muun muassa pikkujoulupäivystyksen aikaan. Tila on hankala, mutta on sillä etunsakin. Valitettavasti muuta ei tällä hetkellä ole tarjolla, joten samaan malliin jatketaan ensi vuonna.

SOPU ry järjestää joka vuosi jonkinlaisen hyväntekeväisyystempauksen ja usein sitä valmistellaankin koko vuosi. Tänä vuonna hallitus halusi toista kertaa tehdä hyväntekeväisyysnaiskalenterin, jonka tuotto menee lyhentämättömänä Tampereen Tyttöjen Talolle. Suunnittelu, kuvaajan buukkaus, sponsoreiden hankinta ja kuvattavien rekrytointi alkoi jo keväällä, kuvaukset itsessään laitettiin purkkiin pääasiassa kesän aikana, kuvat editoitiin ja kalenteri laitettiin painoon syksyllä ja myynti aloitettiin loppuvuodesta, jonka jälkeen pidimme kalenterikiitoksen malleillemme. Matkaan on mahtunut monta mutkaa, mutta kaikesta on selvitty ja upea kalenteri on tälläkin hetkellä myynnissä Solulla. Projekti on ollut työläs, mutta antoisa! Kiitokset siitä kuuluu erityisesti meidän upeille kuvattaville, kuvaaja Teemu Leppäselle ja kaikille muillekin yhteistyökumppaneille, Tyttöjen Taloa unohtamatta.

Sosiaaliala on ollut suhteellisen näkymätön Kuntokadulla ja SOPUkin on muiden ainejärjestöjen keskellä melko pieni. Yksi suurimmista tavoitteistamme tälle vuodelle oli lisätä sosiaalialan ja SOPUn näkyvyyttä muille opiskelijoille ja lisätä tietoutta meistä koulun sisällä. Tässä olemmekin palautteen mukaan onnistuneet aika hyvin. SOPU on yrittänyt aktivoida blogia ja Facebookia ja liittynyt myös Instagramiin tämän vuoden aikana. Näkyvyyttä on yritetty lisätä myös ständeillä ja tapahtumien rasteilla, sekä erilaisissa edustustehtävissä, joihin lukeutuvat muun muassa Bubiklubin 10-synttärit. Suhteita muihin ainejärjestöihin ja kerhoihin, Tamkoon sekä kouluun on yritetty parantaa ja SOPU onkin päässyt hyvin verkostoitumaan koulun sisällä ja myös sen ulkopuolella.

Vuodesta 2013 lähtien SOPU on järjestänyt yhdessä Taren ja Konekerhon kanssa jo perinteeksi muodostunutta Pi**ujouluralli-risteilyä, josta tehtiin tänä vuonna kaksiosainen. Pi**uralli-rastikierros järjestettiin 23.9. Tampereen keskustan baareissa ja jatkot pidettiin Doriksessa. Tapahtuma oli menestys ja liput myytiinkin loppuun. Rastikierros oli meille kolmelle ensimmäinen yhteinen ja järjestämisessä huomattiin paljon kehitettävää ensi vuodelle, vaikka meininki olikin aivan mahtava! Ensi vuonna ollaan viisaampia, ja yritetään korjata puutteita. Pi**uralli-risteily osui tänä vuonna isänpäivälle, mutta siitä huolimatta myös hytit myytiin loppuun. Paatti irtosi satamasta 8.11. ja mukaan oli mahtunut myös Jyväskylän restonomiopiskelijoita hippivaatteissaan.

Ettei meininki menisi pelkästään bilettämiseksi, SOPU halusi antaa opiskelijoilleen myös jotain enemmän. Sosionomit tulevat työskentelemään jatkossa paljon sosiaalityöntekijöiden kanssa, joten mielestämme on tärkeää luoda suhteita yliopiston sosiaalityöntekijöihin jo opintojen aikana. SOS ry:n kanssa virittelimme yhteistyötä ja päätimme järjestää molemmille opiskelijoillemme opintoja täydentävää koulutusta sateenkaariperheistä ja heidän kohtaamisestaan. Järjestimme Sateenkaaren Alla –tapahtuman lauantaina 24.10. Monitoimitalolla (tapahtumasta löytyy oma postaus). Tapahtuma oli menestys, kuten myös illan jatkobileet! Vieläkin hämmästelemme sitä, kuinka paljon innostusta teistä löytyi ja miten hienosti tapahtuma otettiin vastaan. Olemme SOS ry:n kanssa kokoustaneet ja päättäneet ehdottomasti jatkaa yhteistyötä myös tulevina vuosina.

 

SOPUn toiminta ei suinkaan painotu pelkästään tapahtumien ja tempausten järjestämiseen, vaikka ne ovatkin niitä näkyvimpiä asioita. Kuukausittaisten kokousten lisäksi jokainen hallituslainen on tehnyt paljon töitä edistääkseen opiskelijoiden hyvinvointia ja edunvalvontaa.

SOPUlta on ollut edustaja mukana opettajien kokouksissa ja yksikönkokouksissa sekä erilaisissa foorumeissa (opiskelijafoorumit, Tampere3 ym.) viemässä eteenpäin opiskelijoiden ääntä. Ryhmäedustuskokouksia on järjestetty noin kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. SOPU on ollut mukana myös uusien opiskelijoiden pääsykokeissa sekä orientoivilla viikoilla. Kulttuurivastaavamme on paiskinut töitä saadakseen sponsoreita opiskelijahaalareihin, jotka joka vuosi tarjoamme opiskelijoillemme edulliseen hintaan. Sponsorointisopimusten kautta olemme luoneet myös uusia suhteita koulun ulkopuolelle.

Tiedottajat välittävät tärkeää ja ajankohtaista tietoa opiskelijoille viikottain viikkopostin kautta, mutta välittävät sen lisäksi myös tietoa avoimista työpaikoista ja erilaisista alaa koskevista koulutuksista ja tapahtumista. Keväällä otimme kantaa Lastentarhanopettajien pätevyyskeskusteluun ja rohkaisimme myös muiden amk:ien ainejärjestöjä tekemään samoin. SOPUn tavoitteena on selkeästi ollut vaikuttaa pääasiassa koulutuksellisiin asioihin, ei niinkään valtakunnalliseen politiikkaan, ja siksi syksyn hallitusleikkaukset jäivät vähemmälle huomiolle. Jäsenten pyynnöstä SOPU kuitenkin toteutti kyselyn myös leikkauksiin liittyen (siitäkin oma postaus). Näiden lisäksi SOPUa ovat työllistäneet muun muassa Tampere3-hanke ja Portti Työelämään, joka järjestetään seuraavan kerran tammikuussa 2016.

Paljon on tehty ja annettu, mutta paljon on myös saatu. Ainejärjestö ei olisi mitään ilman SOPUn aktiivisia ja innokkaita jäseniä. Myös uudet opiskelijat ovat lähteneet aina hyvin toimintaan mukaan ja perinteisessä Alkusaunassa on päästy tutustumaan heti toisiimme. Toivomme, että SOPUsta on tullut teille helposti lähestyttävä ”isosisko”, jonka puoleen voi aina kääntyä. ISO KIITOS TEILLE KAIKILLE IHANILLE PIKKU SOPULEILLE TÄSTÄ VUODESTA!

 – Terveisin vuoden 2015 hallitus –

PS. Ensi vuoden hallitukseen oli paljon hakijoita ja osa joutui jäämään ulkopuolelle. Toivottavasti into pysyy kuitenkin yllä ja ensi vuonna yritetään uudestaan!

Opiskelijat järjestivät Kaikkien Tampere -tapahtuman Koskarissa suvaitsevaisuuden päivänä

Kolmannen vuoden sosionomi-opiskelijat järjestivät kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä ma 16.11 Kaikkien Tampere-tapahtuman Koskikeskuksessa. Tapahtuman tavoitteena oli käsitellä monipuolisesti ajankohtaista turvapaikanhakija- ja pakolaistilannetta, tarjota ihmisille tietoa tilanteesta ja mahdollistaa keskustelua ja kohtaamisia aiheen parissa. Tapahtuma syntyi osana Sosionomi kehittäjänä, vaikuttajana, yhteistyön tekijänä ja elinikäisenä oppijana -kurssia.

Tapahtuman juonsi Tampereen solidaarisuusverkostosta Javiera Marchant Aedo sekä suomeksi että englanniksi. Tapahtumassa kuultiin kirjailija Rosa Meriläisen puhe rakkaudesta, kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) puhe vieraspelosta sekä Alaa Ahmed puhui kahteen otteeseen unelmista ja niiden saavuttamisesta. Lisäksi Punainen Risti piti aiheeseen ja terminologiaan liittyvän infopläjäyksen kolme kertaa tapahtuman aikana. Puheet keräsivät paljon kiinnostuneita kuuntelijoita Koskikeskuksen eri kerroksiin ja ilahduttavasti paikalle olivat löytäneet niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajatkin.

 

Eri järjestöjen (Naapuri, Amnesty, Punainen Risti, Tampereen solidaarisuusjärjestö) ständien lisäksi tapahtumassa oli mm. teltta, jossa näytettiin aiheeseen liittyviä lyhytelokuvia, unelmaseinä-askartelupiste (jonka lopputulos koristaa tällä hetkellä sosionomikoulutuksen H0-käytävää), kohtaamiskahvila ja murra ennakkoluulosi-häkki, jossa ihmiset saivat miettiä pakolaisiin liittyviä stereotypioita ja faktoja. Tavalliseen tapaan ihmiset hieman arkailivat eri toimintapisteitä, mutta loppujen lopuksi kaikissa pisteissä oli lähes koko tapahtuman ajan tasaisesti osallistujia. Yllättäväksi hitiksi muodostui virkkauspiste, jossa maahanmuuttajamiehetkin kävivät kokeilemassa taitojaan.

Kiitämme yhteistyökumppaneitamme, jotka mahdollistivat osaltaan hienon tapahtuman järjestämisen ja sosiaalialan sekä Tampereen ammattikorkeakoulun näkyväksi tekemisen!

 

– Tekstin ovat kirjoittaneet 13SOSI-ryhmän opiskelijat Peppi, Tiina ja Sanni –

Apuvälinemessut – katsaus tuntemattomaan

Kerroin kaverilleni lähteväni kolmeksi päiväksi työkeikalle apuvälinemessuille. Hän naurahti: ”Apuvälinemessuille! Kaikenlaisia messuja sitä onkin!” Todentotta, meille terveille, täysin liikuntakykyisille ihmisille messut ja apuvälineiden maailma on jotain erikoista, aivan tuntematon maailma. Mielikuvissa näemme ehkä terveysasemien auloista tuttuja pyörätuoleja tai mummojen lykkimiä rollaattoreita. Vaikuttaa ehkä tylsältä. Vierailu messuilla muuttaa takuulla käsitykset.
Kolmen päivän aikana tuli nähtyä jokainen messuosasto monta kertaa, mutta moni laite ja apuväline sekä niiden käyttötarkoitus jäi tuntemattomaksi. Selväksi kävi, että teknologian kehitys on tuonut markkinoille lukemattomia välineitä joilla voidaan helpottaa suunnattomasti vammaisten ja liikuntarajoitteisten elämää sekä avustajien ja hoitohenkilökunnan työtä.
Erään asiakkaan kanssa pääsin tutustumaan tuttuun ja tavalliseen pyörätuoliin kiinnitettäviin lisäosiin, joiden avulla tuolista saatiin sähköavusteinen ja helposti toimiva apuväline. Näin esimerkiksi ylämäkien nouseminen tai muu raskasta ponnistelua vaativa este ei olisi enää ongelma liikkumiselle, vaan pienellä sähkön antamalla avustuksella liikkuminen helpottuu huomattavasti. Pieni apu voi antaa rohkeuden lähteä asunnosta ja näin ollen ylläpitää toimintakykyä, niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin.
Toisaalta vaikka teknologia on helpottanut vammaisten, omaisten ja avustajien elämää suuresti niin perinteinen apu, ihmisen paras ystävä eli koira näytti taas useasti oman arvonsa. Monet opas- ja avustajakoirat näyttivät taitojaan kolmen päivän aikana, milloin auttoi henkilöltä housuja pois ja milloin kuljetti esineitä paikasta toiseen perinteisen työn, näkövammaisen opastamisen lisäksi.
Eläinten ja ihmisten läsnäoloa yritetään myös teknologialla korvata. Mediasta tuttu robottihylje pysäytti monen kulkijan eräälle osastolle ja pikkuinen robottihahmo toiselle. Teknologiaa ei pyritä käyttämään vain fyysisten toimien avustamiseen, kuten liikkumiseen, nostamiseen tai fyysiseen kuntoutukseen vaan yhä enemmän myös sosiaalisen kanssakäymisen apuvälineeksi ja tueksi. Tällä osa-alueella on toki ollut jo pitkään mm. puhetta avustavia välineitä, mutta robottien idea on toimia esimerkiksi vuorovaikutusta ja tunne-elämää tukevana.
Robottihylkeen kerrotaan muun muassa lisäävän elämän merkityksellisyyden tunnetta, koska sitä saa hoivata ja siltä saa hoivaa. Se voi myös rauhoittaa, rentouttaa tai lievittää ahdistuneisuuden tunnetta. Robottihyljettä on käytetty muistisairaiden ja vanhusten hoidossa erityyppisissä hoitokodeissa ja –laitoksissa. Siitä on kokemuksia myös sairaalassa olevien lasten, autististen henkilöiden kanssa ja henkilöillä, joiden fyysiset tai henkiset resurssit ovat vajavaiset, kerrotaan hyljettä myyvän liikkeen nettisivuilla. Ehkä tulevaisuudessa roboteilla tulee olemaan yhä suurempi merkitys esimerkiksi muistisairaiden ihmisten sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisessa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät ja hoitoalalla on pulaa työntekijöistä ja heidän ajasta muuhun kuin rutiininomaiseen hoitotyöhön.
Liikuntamaa – toimintaa positiivisella mielellä
Yhtenä osana Apuvälinemessuja toteutettiin Liikuntamaa-osio, joka tarjosi mahdollisuuden päästä tutustumaan toiminnallisiin aktiviteetteihin messujen yhteydessä. Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n järjestämässä Liikuntamaassa pääsi tutustumaan ja kokeilemaan vammaisurheilulajeja sekä liikunnan ja urheilun apuvälineitä.
Erityisen hienoina kokemuksina Liikuntamaassa koin pyörätuolitanssin ja –koripallon seuraamisen. Esityksistä ja otteluista huokui voima, jota arvosti. Toimintakykyä rajaavista vammoista huolimatta ihmiset nauttivat tanssimisesta ja koripallossa taklattiin niin voimalla, että itseä kauhistutti. Ei jälkeäkään siitä surkuttelusta mitä joskus tunnistaa ihmisten asenteista vammaisia kohtaan. Mahtava kokemus oli myös jututtaa Special Olympics –pisteellä palkintomitalit kaulassa päivystäneitä urheilijoita. Alansa mestarit kantoivat mitalejaan melko vaatimattomasti, mutta minun saavutukset tekivät vaikutuksen.
Itselleni vammaisten maailma on ollut hyvin vieras, mutta tutustuminen töiden kautta messuihin avasi valtavasti silmiäni. Ehkä lopulta kauan rästissä roikkunut vammaistyön kurssin esseenikin valmistuu vihdoin tämän valaisevan kokemuksen jälkeen!
Lähde hyljerobotista: http://www.innohoiva.fi/tuote/paro-hyljerobotti/
Tekstin on kirjoittanut Eetu V. osana Proakatemian opintojaan.

Sateenkaaren Alla -tilaisuus keräsi salin täyteen opiskelijoita

Sateenkaaren Alla –tapahtuma keräsi lauantaina 24.10. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoita yhteen kuulemaan ja keskustelemaan Sateenkaariperheistä ja niiden kohtaamisesta.

Tapahtuman taustalla oli pitkään monen ainejärjestötoimijan päässä pyörinyt ajatus siitä, että olisi hienoa järjestää yhteistä toimintaa Tampereen yliopiston ja TAMKin sosiaalialan opiskelijoiden kesken. Asia nytkähti eteenpäin viime keväänä, kun alan ainejärjestöt tapasivat ja alkoivat ideoimaan ja suunnittelemaan yhteistä tapahtumaa.

Monen idean joukosta päädyttiin tilaisuuteen, joka jakaantuu asiapitoisempaan päiväosuuteen ja rennompaan iltaosuuteen. Tässä ajatuksena oli, että kaikille pystyttäisiin tarjoamaan jotakin itselle sopivaa. Tavoitteena oli ottaa aiheeksi teema joka herättää mielenkiintoa, mutta joka ei nouse esille alan koulutuksessa. Näin päädyttiin valitsemaan aiheeksi Sateenkaariperheet ja niiden kohtaaminen sosiaalialalla.

Puhujiksi saimme kansanedustaja Jani Toivolan ja Sateenkaariperheet ry:stä vapaaehtoiskouluttaja Sanna Nevalan. Valitettavasti edustaja Toivola joutui perumaan osallistumisensa ja järjestävä taho päästi ilmoille pari pettynyttä ärräpäätä. Kaikeksi onneksi saimme paikalle Toivolaa paikkaamaan kansanedustaja Sanna Marinin, jolla itselläänkin on henkilökohtaista kokemusta sateenkaariperheessä kasvamisesta.

Tapahtuman suosio yllätti todella positiivisesti järjestäjät. Facebook-tapahtuman julkistamispäivänä osallistujia oli ilmoittautunut jo useita kymmeniä ja iltaosuuden lippuja myytiin kovalla tahdilla. Tuli tunne, että nyt oli osuttu todelliseen tarpeeseen!

Lauantain ja h-hetken koittaessa oli ilo huomata miten sali täyttyi yleisöstä. Puhujavieraat olivat selvästi tapahtumasta innoissaan ja hyvin välittömiä persoonia. Sanna Nevalan aiheena oli Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen. Olimme varanneet tunnin aikaa hänen osiolleen, mikä valitettavasti osoittautui liian lyhyeksi ajaksi. Aihe kuitenkin osoittautui yleisönkin mielestä niin kiinnostavaksi, että sovimme palaavamme asiaan Sateenkaariperheet ry:n kanssa ja järjestävämme mahdollisesti uuden koulutuksen paremmalla ajalla. Toivottavasti pian valittava uusi SOPU:n hallitus ottaa tästä vinkistä kopin ja pääsemme ensi vuonna kuulemaan lisää aiheesta.

Nevalan osuudessa pääsimme kuulemaan ja keskustelemaan mm. seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta, moninaisista perhemuodoista… Monia asioita, joita sosiaalialan ammattilaisten tulee osata ottaa huomioon kohdatessaan asiakkaita erilaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Hyvänä nyrkkisääntönä alan ammattilaisille ja kaikille muillekin voidaan pitää ajatusta: ”Kun oletat, oleta monimuotoisuutta.” Älä oleta ihmisen olevan hetero, perheen muodostuvan äidistä tai isästä, yhdestä puolisosta… Ole valmis haastamaan omat normikäsityksesi ja tutustu asiakkaaseen, jotta kohtaaminen palvelee sitä tarkoitusta miksi te asiakkaan kanssa tapaatte. Tärkeää on miettiä omia käsityksiä, asemaasi ja sanavalintojasi. Erityisesti neuvo: ”Älä ’suvaitse’ vaan kohtaa, näe ja kunnioita” on erityisen osuva kaikkeen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.

Toinen tilaisuuden puhuja, kansanedustaja Sanna Marin keskittyi omassa osuudessaan aiheeseen poliittisesta, mutta myös henkilökohtaisesta näkökulmasta omien kokemustensa kautta. Marinin osuus oli hyvin keskusteleva, yleisö sai osallistua kysymällä ja kommentoimalla. Esiin nousi mietteitä niin tasa-arvoisen avioliittolain etenemisestä kuin Sannan omista kokemuksista kasvaessaan sateenkaariperheessä.

Hyvin sujunut ja paljon kiitosta saanut tapahtuma sai jatkoa iltaosuudessa, jossa sosiaalialan opiskelijat TAMKista ja yliopistosta pääsivät tutustumaan toisiinsa ja oman koulutusalansa opiskelijoihin yli vuosikurssien. Ilta sujui leppoisasti ruuan, juoman, keskustelujen, musiikin ja ohjelman parissa ja innokkaimmat osallistujat jatkoivat iloisesti vielä Tampereen yöelämään ja pikkutunneille asti.

SOPU ry:n hallitus ja järjestäjät kiittävät vielä kerran kaikkia osallistujia, teitte päivästä hienon!

Tamkon valtuustovaalit ovat käynnissä – Sosiaalialalta tänä vuonna kaksi ehdokasta!

”Valtuuston tehtäviin kuuluu muun muassa valtuuston puheenjohtajiston sekä opiskelijakunnan hallituksen valitseminen että toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen. Valtuusto valitsee myös opiskelijaedustajat Tampereen ammattikorkeakoulun hallitukseen sekä muihin ammattikorkeakoululain 12 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun monijäsenisiin toimielimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkintolautakunta sekä opintotukilautakunta. Valtuuston tehtävänä on lisäksi päättää muun muassa opiskelijakunnan säännöistä ja jäsenmaksusta.”

Äänestysprosentti oli viime vuonna todella alhainen, pyöristettynä vain 9,4%. SOPU ry kannustaakin kaikkia äänioikeutettuja käyttämään mahdollisuuttaan vaikuttaa. Tarkemmat äänestysohjeet löytyvät koulun sähköpostista tai Facebookista osoitteesta https://www.facebook.com/opiskelijakuntatamko/photos/gm.955933031136182/943035032400033/?type=3&theater .

Tässä tulevat sosiaalialan ehdokkaat:

Henni Heikkilä, äänestysnumero 26
”Hyvinvointia huomiseenkin.”


Tervehdys H-käytävän porukka!

Olen 26-vuotias, aiemmalta koulutukseltani sairaanhoidon ja huolenpidon lähihoitaja. Tällä hetkellä teen töitä ammattikoulussa ammatillisena ohjaajana. Jos minua ei näe TAMKin H-käytävällä, olen todennäköisesti Tampereen pääkirjastossa tai Hakametsän jäähallissa rakkaan harrastukseni, tanssin parissa. Tässä hieman ajatuksiani Tamkon vaaleihin liittyen:

”Jos en ole maailmassa yksinkertaisesti sopeutuakseni siihen, vaan muuttaakseni sitä, ja jos ei ole mahdollista muuttaa maailmaa ilman tiettyä unelmaa tai visiota siitä, minun on käytettävä kaikki mahdollisuuteni puhua utopiastani ja keksiä käytäntöjä sopusoinnussa sen kanssa.”
― Paulo Freire, Pedagogy of Indignation

Tämä kevyt Freiren sitaatti johdattelee minut itse asiaan, eli Tamkon edustajistovaaleihin. Utopiani on kaunis mielikuva siitä, että monimuotoryhmät saisivat nauttia samanlaisia resursseja päiväopiskelijoiden kanssa. Me monimuoto-opiskelijat olemme viisi päivää kontaktiopetuksessa neljän viikon välein. Monimuoto-opiskelijoita valittiin TAMKiin 2014 syksyn yhteishaussa 95 ja 2015 kevään yhteishaussa 235 opiskelijaa. Tällä hetkellä TAMKissa opiskelee siis n. 600 monimuoto-opiskelijaa. Selvitykseni mukaan monimuotoryhmiä ei ole edustettu aikaisemmin.

Koska Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko kehittää muun muassa koulutuspoliittista toimintaa, näkisin monimuotototeutusryhmien äänen olevan Tamkossa tarpeellinen. Resurssien ja rakenteiden lisäksi me tarvitsemme ruohonjuuritasolla samoja asioita kuin päiväopiskelijat, esimerkiksi tuutorointia ja mentorointia. Me tarvitsemme myös kaikista tärkeintä, eli tiedon ja informaation välittymistä.

Pääasiassa olen ajamassa monimuotoryhmien etua eteenpäin. Minulle tärkeää on kuitenkin pitää huolta, että jokaisen TAMKin opiskelijan huolet ja epäselvät asiat tulevat kuulluksi. Etukäteen ei tiedä, mitä opiskelijat tulevat tarvitsemaan. Siksi pitäisin antenneja ylhäällä koko lukuvuoden ajan, jotta mahdolliset haitat saadaan selvitettyä jo ennen solmujen syntymistä. Haluan Tamkoon, koska siellä edustetaan opiskelijoiden hyvinvointia!

Nähdään H-käytävällä!

Henni Heikkilä

Heidi Wathén, äänestysnumero 3
”Onks pakko valmistuu jos ei taho?”

Ja moni varmaan ajatteli tämän vaalilauseen lukiessaan, että mitähän se nyt tollakin taas meinas. No minäpä kerron!

Minulle opiskeluaika on ollut paljon muutakin kuin luennoilla istumista.Ammattikorkeakoulun tehtävä ei ole ainoastaan opettaa sinulle tulevaan ammattiisi liittyviä työtehtäviä ja niissä vaadittavia taitoja, vaan valmistaa sinua työelämän haasteisiin ja huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista opintojen aikana. Olisi mukavaa, jos rahahuolien sijaan opiskeluajoista muistettaisiin se, miten kivaa silloin oli, miten paljon oppi ja miten hyvin opiskelijoista pidettiin huolta.

AMK:ssa viihtymisellä en tarkoita pelkästään opiskelijabileitä, vaan oikeasti itse opiskeluakin. Koulu saa rahaa siitä, että opiskelijat pääsevät kursseistaan läpi (55 op/vuosi) ja valmistuvat TAMKista ja siksi monilla aloilla opiskelijoita päästetään kursseilta läpi miten sattuu, eikä välitetä siitä, onko todella opittu mitään. Myönnän itsekin hyötyneeni tästä ilmiöstä, mutta en silti koe sen olevan pidemmän päälle kannattavaa. Kukaan meistä ei oikeasti opi, jos ei HALUA oppia ja loppujen lopuksi siinä käy niin, että valmistumme ”epäpätevinä”.Opiskelijoiden ääntä on saatava enemmän kuuluviin kurssien suunnittelussa ja vuoropuhelua johtoportaan ja opiskelijoiden välillä on lisättävä. Näin saadaan rakennettua koulutusta, jossa ihmisiä kiinnostaa opiskella ja oppia ja sitä kautta saadaan TAMKista maailmalle ammattitaitoisempia osaajia.

 

Koulutusten sisäisen kehittämisen lisäksi haluaisin entistä enemmän korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä jo opintojen aikana ja lisätä eri koulutusten välistä yhteistyötä entisestään.

 

Olen opintojeni aikana tunkenut nokkani vähän joka paikkaan ja toiminut muun muassa tuutorina, markkinointituutorina ja ainejärjestön hallituksessa. Näiden tehtävien kautta olen päässyt tutustumaan monien eri alojen opiskelijoihin ja luonut hyviä yhteyksiä opettajistoon ja opiskelijakuntaan. Olen päässyt verkostoitumaan hyvin ja olen näiden tehtävien kautta saanut myös sellaista kokemusta, josta uskon olevan todella paljon hyötyä myös valtuustossa toimimiseen. Ennen kaikkea kiinnostus koulun ja opiskelijoiden asioita kohtaan sekä halu vaikuttaa ovat saaneet minut lähtemään mukaan näihin tehtäviin. Se sama halu ja kiinnostus ajaa minua tällä hetkellä Tamkoa kohti!

 

Noniin, eiköhän siinä ollut jo tarpeeksi niitä katteettomia lupauksia. Yksi ihminen ei voi kerralla muuttaa kaikkea, mutta ääntään saa paremmin kuuluviin Tamkon pipo päässä! 🙂

 

Vaikka kyse onkin koko AMK:n opiskelijakunnasta alaan katsomatta, olisi mukava saada valtuustoon myös sosiaalialan näkemystä. Älkää siis jättäkö ääniänne käyttämättä, vaan vaikuttakaa! Ja tulkaa nykimään hihasta käytävillä.

– Heidi